Lotta Wickholm
Ravitsemusasiantuntija
B9-vitamiininakin tunnettu folaatti on yksi niistä ravintoaineista, joiden saanti jää monella suomalaisella liian vähäiseksi. Ravinnossa folaattia esiintyy erilaisina vitamiinijohdannaisina, kun taas ravintolisissä vitamiini on synteettisessä muodossa eli foolihappona. Tarkemmin sanottuna folaatti on siis yhteisnimitys kaikille B9-vitamiinin muodoille: sekä ravinnon folaattiyhdisteille että foolihapolle.
Suomalaiset saavat liian vähän folaattia
Ravitsemussuositusten mukaan aikuisen tulisi saada päivittäin ravinnosta vähintään 300 µg folaattia, ja hedelmällisessä iässä oleville naisille suositus on 400 µg. Raskaana olevien ja imettävien naisten folaatin saantisuositusta nostettiin 500 µg:aan, kun ravitsemussuosituksia edellisen kerran päivitettiin.
Keskimäärin suomalaiset eivät yllä suositusten mukaiseen folaatin saantiin. Tuoreimman FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan vain 21 % miehistä ja 5 % naisista saa folaattia saantisuositusten mukaisesti.
Folaatti on tärkeä vitamiini, jonka tehtävät elimistössä ovat moninaiset. Sitä tarvitaan muun muassa solujen jakautumisessa, veren muodostamisessa ja aivojen toiminnassa. Erityisen tärkeä vitamiini on alkuraskauden aikana, sillä folaatin puute lisää alkion hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä.
Vitamiinimuodoilla on samanlainen biologinen aktiivisuus
Luonnosta on eristetty noin sata erilaista folaattiyhdistettä. Eniten folaattia on tuoreissa vihreissä kasviksissa, palkokasveissa ja maksassa. Suomalaisten ruokavaliossa merkittäviä folaatin lähteitä ovat myös täysjyväviljat ja marjat. Luonnon folaatit ovat nopeasti hajoavia ja lämpöherkkiä, eli ne tuhoutuvat helposti, kun ruokaa kypsennetään. Ravinnon folaateista noin 50 % imeytyy ruoansulatuskanavassa.
Foolihappoa puolestaan ei juurikaan esiinny luonnossa sellaisenaan, vaan sitä saadaan lähinnä ravintolisistä. Foolihappo, toiselta nimeltään pteroyylimonoglutamiinihappo, on luonnon folaatteja vakaampi molekyyli, eikä se näin ollen hajoa niin helposti. Ravintolisän sisältämä foolihappoannos imeytyy 85–100 %:sti.
Luonnon folaattiyhdisteillä ja foolihapolla on samanlainen biologinen aktiivisuus. Elimistössä sekä ruoan folaatit että ravintolisän foolihappo muutetaan vitamiinin aktiiviseen muotoon eli tetrahydrofolaatiksi. Tutkimuksissa elimistön folaattitasot on saatu nousemaan sekä folaattipitoisella ruokavaliolla että foolihappoa sisältävällä ravintolisällä.
Kenelle foolihappolisää suositellaan?
Saantisuosituksen verran folaattia saa ruokavaliosta, joka sisältää jokaisella aterialla monipuolisesti erilaisia kasviksia ja täysjyväviljavalmisteita. Folaatin saannin lisäämiseksi aterioille kannattaa lisätä erityisesti tummanvihreitä kasviksia, kuten pinaattia, parsakaalia, lehtikaalia ja kesäkurpitsaa. Myös pavuista ja pähkinöistä saa paljon folaattia. Hyvien folaatin lähteiden runsaampaa kulutusta voi suositella kaikille, sillä ne sisältävät paljon muitakin terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita.
Jos kasvisten, hedelmien ja täysjyväviljan osuus ruokavaliossa on vähäinen, voi folaatin saantia täydentää foolihappolisällä. Valmisteet, joissa foolihapon määrä on maltillinen (400–600 µg), ovat turvallisia käyttää. Yli 1000 µg:n jättiannoksista ei sen sijaan terveille ihmisille ole hyötyä. Tiettyjen sairauksien hoidossa on tarpeen käyttää suuriakin foolihappomääriä, mutta vahvoja annoksia tulisi käyttää vain lääkärin niin ohjeistaessa.
Foolihapon tiedetään ehkäisevän alkion hermostoputken sulkeutumishäiriötä, minkä takia foolihapporavintolisän käyttöä suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville. 400 µg foolihappoa sisältävä valmiste tulisi ottaa päivittäiseen käyttöön jo kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä. Foolihappolisän käyttöä jatketaan 12. raskausviikon loppuun, tarvittaessa koko raskauden ajan.
Vitabalansin Foolihappo 400 µg on ravintolisä, jonka foolihappomäärä sopii erinomaisesti ruokavalion täydentämiseen ja raskautta suunnitteleville. Muut foolihappoa sisältävät ravintolisämme löydät tuotekategoriasta B-vitamiinit.