Nukahtaminen voi vaikeutua valoisuuden lisääntyessä

Järjestimme yhteistyössä Farmasialiiton kanssa ”Uni ja univaikeudet” -webinaarin, jossa luennoitsijana toimi unilääketieteeseen pätevöitynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto. Uni on aina ajankohtainen aihe, mutta erityisesti kesän kynnyksellä, kun päivät pitenevät ja auringonvalon virkistävä vaikutus ulottuu pitkälle yöhön. Nukkumisen kannalta optimaalinen päivän pituus Suomessa on lähinnä huhtikuussa ja elokuussa, jolloin aurinko nousee aamukuuden tienoilla ja laskee iltakahdeksan aikoihin.

Väsymys on yleistä

Yli 70 % aikuisista kokee toistuvasti päiväväsymystä. Väsymys voi elämänlaatua merkittävästi heikentävää. Reilu kolmasosa suomalaisista kärsii myös unettomuudesta. Väsynyt olotila altistaa onnettomuuksille ja neljäsosa kaikista liikenneonnettomuuksista johtuukin väsymyksestä.

Uni on kaikille tärkeää

Unen aikana palaudutaan sekä henkisestä että fyysisestä kuormituksesta. Mitä enemmän elämässä on kuormitusta, sitä enemmän myös unta ja palautumista tarvitaan.

Kun ihminen on unessa, elimistössä tapahtuu paljon: aivoja puhdistetaan, elimistön energiavarastoja täytetään, muistia ja oppimista vahvistetaan ja vastustuskykyä parannetaan. Esimerkiksi viiden tunnin yöunien jälkeen riski sairastua hengitystieinfektioon on kolminkertainen verrattuna kahdeksan tunnin yöuniin. Unen aikana käsitellään myös tunteita, mikä tukee hyvää ja tasapainoista mielenterveyttä.

Sisäinen kello huolehtii unirytmistä

Elimistön sisäinen kello säätelee vireystilaa pitkin päivää. Unipaine ja väsymys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidempään ihminen on ollut hereillä. Illalla unipaineen myötä olotila muuttuu väsyneeksi, kun taas päivällä olo on virkeä. Sisäinen kello pyörähtää ympäri reilussa 24 tunnissa ja unirytmin säännöllisyys on hyvän unen edellytys. Uneen kannattaakin panostaa käymällä nukkumaan iltaisin suurin piirtein samoihin aikoihin.

Illalla aivot alkavat tuottamaan väsyttävää ja elimistöä unille valmistavaa melatoniinihormonia sisäisen kellon tahdistamana. Aamuyöstä melatoniinin vaikutus hiipuu ja havahdumme virkeänä uuteen päivään. Melatoniinia sisältäviä valmisteita käytetään sekä helpottamaan nukahtamista että lievittämään aikaerorasitusta (aikavyöhykkeiden yli matkustettaessa melatoniinilla voidaan auttaa unirytmiä synkronoitumaan paikalliseen aikaan).

Paljonko unta on riittävästi?

Unen tarve on yksilöllinen. Aikuisille riittää keskimäärin 7-9 tunnin yöunet ja yli 65-vuotiailla noin 7-8 tuntia on riittävä määrä. Nuorilla ja lapsilla unen tarve on aikuisia selvästi suurempaa. Nukunko itse tarpeeksi? Unilääkäri Janne Kanervisto antaa kaksi vinkkiä oman unentarpeen arvioimiseksi: ”Kokeile mennä puoli tuntia aikaisemmin nukkumaan esimerkiksi kokonaisen viikon ajan. Oletko päivisin virkeämpi ja onko sängystä helpompi päästä ylös? Omaa unen tarvetta voi arvioida myös kesälomalla. Kun kesälomasta on kulunut 1-2 viikkoa, on univelat yleensä kuitattu. Kuinka pitkiä yöunia nukut tämän jälkeen ilman herätyskelloa?”

Univaje heikentää hyvinvointia

Jo yhden tai kahden yön akuutti univaje vaikuttaa heikentävästi muistiin, keskittymiskykyyn, oppimiseen ja mielialaan. Väsyneillä aivoilla ilmeitä tulkitaan todellisuutta negatiivisemmaksi, jolloin olo on ärtyneempi ja maailma nähdään ”harmaampana”.

Jos univaje jatkuu pidempään, lisää se riskiä elintapasairauksien ja mielenterveyden häiriöiden kehittymiselle sekä altistaa tapaturmille, onnettomuuksille ja infektioille. Lisäksi krooninen univaje hankaloittaa painonhallintaa, sillä nälän ja kylläisyyden säätely heikkenee ja syöminen lisääntyy jopa 25 %. Erityisesti mieliteot rasvaista, makeaa ja energiapitoista ruokaa kohtaan kasvavat.

Riittävä uni on henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille tärkeää ja siihen kannattaa panostaa. Tutustu unilääkärin top 10 vinkkeihin hyvään uneen.